keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Kirjoitus joka liittyy tuhkaan

Tänään on tuhkakeskiviikko, joka aloittaa paastonajan kirkkokalenterissa. Tuhkaako nyt pitäisi syödä? Ei, älkää sentään. Yritän kuumeisesti keksiä jotain sanottavaa tuhkasta. Tässä se tulee:

Raamatun teksteissä ihmiset sirottelevat tuhkaa ylleen tai istuvat siihen katumuksen ja surun merkiksi. Tuhkalla on tuon ajan kulttuurissa puhdistava merkitys. Suosikkituhkakohtani Raamatussa (kyllä, minulla on "suosikkituhkakohta" Raamatussa ja olen hyvin tietoinen, että se kuulostaa oudolta) on Joonan kirjassa.

Jumala haluaa, että Joona lähtee Niniven kaupunkiin varoittamaan ihmisiä, että näiden on tehtävä parannus tai kaupunki tuhoutuu Vanhassa testamentissa Jumala tekee tätä paljon, tuhoaa kaupunkeja, koska niiden ihmiset ovat jotenkin harhateillä. Joona ei halua mennä Niniveen ja lähtee pakoon Jumalaa. "Pakoon Jumalaa" – se kuulostaa aina yhtä hilpeältä.

Pakomatkallaan merellä tulee kova myrsky, ja laivassa ihmiset huutavat avuksi kukin omaa jumalaansa. Tämä ei auta, joten he päättävät heittää syyllisestä arpaa – tässä kohtaa tunnen kiitollisuutta niinkin toimivasta oikeuslaitoksesta, joka meillä nykyään kaikkine puutteineen on. Arpa osuu Joonaan, ja Joona itse ehdottaa, että hänet heitettäisiin mereen, jotta myrsky tyyntyisi. Ja niin lentää Joona reilulla arpademokratialla aaltoihin.

Meressä hänet nielaisee valtava kala, ja kalan vatsassa Joona rukoilee kolme päivää ja kolme yötä, kunnes kala oksentaa hänet kuivalle maalle. Tekstissä ei  mainita, perustuuko kertomus tositapahtumiin. Minulla on epäilykseni.

Taas Jumala kehottaa Joonaa lähtemään Niniveen varoittamaan sen asukkaita, ja taisi Joona edellisestä kerrasta jotain oppia, koska päättää tällä kertaa toimia kehotuksen mukaisesti.

Niin Joona huutaa hävitystä Ninivessä, ja kaikki sen asukkaat aloittavat paaston ja pukeutuvat säkkivaatteeseen säkkivaate on myös katumuksen merkki tuon ajan kulttuurissa. Ja nyt tulee se suosikkituhkakohtani! Kun Niniven kuningas saa kuulla kaupunkinsa potentiaalisesta tuhosta, hän pukeutuu säkkivaatteeseen ja istuutuu tuhkaan. Hän julistaa paaston koko kaupungille, niin ihmisille kuin eläimillekin. Kaikkien on pukeuduttava säkkivatteeseen, myös eläinten niin mikä on outoa ja mikä ei ja ihmisten on lopetettava sen pahan tekeminen, mitä ikinä tekevätkään, jotta kaupunki säästyisi tuholta.

Jumala näkee, että niniveläiset todella haluavat tehdä parannuksen ja päättää säästää Niniven kaupungin. Joona tästä kovasti harmistuu. Hän marisee Jumalalle, että suotta tuli Niniveen asti ja näki kaiken tämän vaivan, kun tiesi, että hyvä Jumala kuitenkin säästäisi kaupungin. Hän on itse asiassa niin ärtynyt, että haluaisi kuolla. Jumala kyselee ymmärtäväisesti, että onko Joonalla mitään syytä olla suutuksissa siitä, ettei Ninive tuhoutunutkaan.

Joona lähtee kaupungin ulkopuolelle murjottamaan ja kyhää itselleen katsomon toiveikkaana, että kaupunki sittenkin tuhoutuisi, ja hän voisi seurata sitä aitiopaikalta. Jumala lohduttaa Joonan murheellista mieltä panemalla risiinikasvin kasvamaan Joonan pään ylle varjoksi kuumuudelle, ja Joona on kovin mielissään tästä risiinikasvista.

Seuraavana päivänä mato puree risiinikasvia, ja se kuolee pois. Aurinko porottaa kuumasti taivaalta, ja taas Joona toivoo voivansa kuolla. Jumala kysyy: "Onko sinulla mitään syytä olla suutuksissa risiinikasvin tähden?" Joona vastaa: "Kyllä on, tahtoisin kuolla." Jumala yrittää selittää Joonalle, että on vähän hassua, että Joona kiukuttelee sekä risiinikasvista että kokonaisen kaupungin pelastumisesta, ja siihen kertomus päättyy.


Kirkko on pimittänyt kuvamateriaalia, joka todistaa,
että se olikin nisäkäs eikä kala, joka Joonan nieli!
En ajatellut summata tässä tarinan opetusta tai edes väittää, että sillä olisi sellaista. Minusta se on hauska kertomus pienine yksityiskohtineen, ja kukin saa siitä suuret teologiset ja kirkkopoliittiset päätelmänsä tehdä niin halutessaan. Tämä minulle tuli tuhkasta mieleen.




Teologisesti tai millään muullakaan tavalla en suosittele ruokapaastoa tai säkkivaatteen pukemista eläimille muuten kuin eläinlääkärin määräyksestä. Jos sen sijaan haluat itse paastota, niin vinkkejä ekologiseen paastoon löydät täältä!

Terveisin Verkkotoimittajanretku

4 kommenttia:

  1. kah, juurikin Joonasta on tullut pidettyä maanantaina ja tänään varhaisnuortenleirillä raamista. En kyllä ajatellut tuhkakeskiviikon näkökulmaa kun aihetta mietin :)

    t. Nuorisotyönohjaaja Maria

    VastaaPoista
  2. Ihan hyvä juttu, mutta siis OTSIKKO... Aika mauton ja --- joo

    VastaaPoista
  3. Maria, paastoa, katumusta ja tuhkaa - alitajuntasi varmaan mietti pulestasi, kun aihetta valitsit. :)

    Ja joo, sirottelen ylleni tuhkaa ja teen ankaria katumusharjoituksia tuon otsikon takia, sillä se ei ole edes itseni mielestä urani kohokohta.

    T. Verkkotoimittajanretku

    VastaaPoista
  4. Kiva, että epäilemättä nuorekas blogitoimittaja on kiinnostunut kristillisestä aihepiiristä ja on mukana meidän ympyröissä. Näkemyksemme syvenevät sitten iän myötä. Jatka vain...

    VastaaPoista